(Karjaa) Vuonna 1975 Amerikan hauskimmaksi mieheksi julistettu Chevy Chase heilutti aikoinaan tahtipuikkoa nasevasti suomennetussa elokuvassa Joulupuu on käristetty (Christmas vacation). Siinä joulutunnelma on ensin korkealla, mutta mäntit sukulaiset ja tyhmät sattumukset saavat lopulta mielen matalaksi. Vähän sama meininki oli viime lauantaina Karjaalla, jossa HC West käristi BK-46:n elävältä SM-käsipallon ottelussa.

West linkosi pesunkestävän voiton glögilukemin 18-33 (11-15).

Joulunaluspelit eivät sovi BK:lle kovin hyvin, sillä viime vuonna Cocks lähetti karjaalaiset totinkeittoon numeroin 16-35. Joulupaussi ei olisi voinut tulla BK:lle parempaan paikkaan, sillä paletti on totaalisen sekaisin.

Ottelu alkoi juhlallisesti, kun Jan Helanderin paita hilattiin kattoon Jan Rönnbergin ja Mikael Källmanin vermeiden seuraksi. Tempauksella kunnioitettiin Hellun 575 peliä ja kolmetoista mestaruutta sisältänyttä BK-uraa. Paitaa myös koristi juuri numero 575.

Isoissa peleissä viihtyneen ja pienen kylän voimilla varustetun Helanderin asenteelle olisi ollut käyttöä itse illan ottelussa, josta tuli kuitenkin valitettava pannukakku.

Aika-avaruusjatkumoa tehokkaasti hyväksikäyttänyt joulupukki oli kovin ystävällinen piipahtaessaan paikan päälle pelipallon kanssa. BK riemastui tästä niin, että pelasi ensimmäisen kymmenen minuutin aikana oivallista käsipalloa.

Nico Rönnberg vispasi kaksi syöttöä ja yhden maalin, Sam Sjöman rehki viivalta kaksi häkkiä ja Thomas Lindberg osui tolppien väliin kahdesti, vaikkei mitään tyylipisteitä maaleistaan kerännytkään. West pakotettiin toisessa päässä rähmimään palloa ja BK johti 7-4.

Tilanne oli vielä 8-5, kunnes kuusesta putosivat kaikki neulaset. Hämmästyttävän nopeasti kaikki alkoi BK:n osalta mennä pieleen, kun vasta äsken se oli pelannut erinomaisesti.

Seuraavat kolmetoista minuuttia menivät kuin hammaslääkärin vastanotolla, kun BK ei tehnyt maalin maalia. Sjöman tilkittiin viivalle, laitoja ei ollut olemassakaan ja kaikki liike loppui kuin seinään. Käsittämättömän monta kertaa hyökkäykset jahkailtiin siihen pisteeseen, että joku vain otti heiton lähes paikaltaan seisoen ja sellaisella pelillä ei tätä Westin jämäkkää puolustusta murreta.

Jos heittopaikat oltaisiinkin rakennettu joidenkin ajojen ja kuvioiden kautta, mutta kun ei niin ei. Kaikennäköiset alavedot ja sivuvedot pysähtyivät Westin puolustajiin, jotka keräsivät blokkeja kuin oravat käpyjä. Siitäkään ei apua ollut, että BK antoi muutaman kerran pallon täysin ilmaiseksi pois.

West alkoi pitää parempaa huolta pallosta ja nakersi systemaattisesti BK:n 5-1-puolustukseen reikiä. Rasmus Wahl ja Johan Engström livahtivat paikkoihin ja parimetrisen Joona Raerinteen liiveihin ei päästy millään kiinni.

Yhä toivottomampaan asemaan jätetty veskari Martin Pråhl karjui puolustustaan käyttämään rajumpia konsteja, mutta turhaan.

Neljän maalin taukoero ei ollut mahdoton juttu, mutta jollakin lailla BK:n peli oli toisella jaksolla entistä hirveämpää. West ampaisi 11-19-johtoon ja BK-pelaajien päät roikkuivat lattiassa. Ei itseluottamusta, ei ideoita ja lopulta ei enää yritystäkään. Lopputulos on pelkkiä numeroita, mutta joukkueiden todellinen ero tällä hetkellä näytti peliä katsomalla järkyttävän suurelta.

Toisella lämmittää vielä cup-voitto taskussa ja pelaamisessa on hyvä ja vapautunut fiilis. Toisella on menossa yksi pahimpia kurimuksia viime vuosien aikana ja lähes ahdistava epävarmuus omasta pelistä paistaa kirkkaasti läpi. Peli ei kestä yhden yhtä kompastelua, kun usko tekemiseen kirpoaa ja kipsi on päällä.

Lieventävä seikka on toki se, että moni pelaajista oli flunssan kourissa, mutta siitäkin huolimatta Westin annettiin leipoa BK:n omalla kentällä turhan tylyt lukemat.

Mikael Tötterman haroi pelin jälkeen hiuksiaan.

-Ensimmäisellä jaksolla pelasimme ihan hyvin ja olimme mielestäni pelissä mukana. Sitten alkoi tulla helppoja menetyksiä ja West pääsi kontraamaan. Olisimme tarvinneet enemmän liikettä ja vauhtia hyökkäyspeliin, flunssapotilaisiin kuulunut Tötterman köhi.

BK:n kannalta asiat menivät hyvän alun jälkeen vauhdilla päin prinkkalaa.

-Se on nyt ollut niin, että jos yhdellä alkaa mennä pieleen, niin kaikilla menee pieleen, Tötsä kummasteli.

Toinen puoliaika oli melko masentavaa seurattavaa eikä BK jaksanut enää tehdä vastarintaa. Oliko kyse luovuttamisesta?

-En tiedä. Ei ainakaan saisi kotikentällä niin tehdä. Emmehän olleet kotona vielä tätä ennen edes hävinneet, Tötsä pyöritteli.

BK tarpoo syvässä suossa, sillä West-teurastuksen lisäksi päässä painoivat cup-välierän höykytys Cocksin kynsissä ja vierastappio Atlakselle. Töttermanin mukaan kuopasta ei päästä ylös millään poppakonsteilla, vaan vanhalla reseptillä.

-Ei tässä auta kuin jokaisen mennä itseensä ja miettiä mitä voisi tehdä paremmin. Siitä se lähtee, hän pohti.

Tuloksia: SIF - Fenix 26-25 (14-14), Dicken - Cocks 31-39 (16-19), Akilles - Atlas 31-41 (20-23), HIFK - P 90 28-33 (16-17).

Bert-Jan Pustonski pisti välittömästi haisemaan, latoen SIF:lle kahdeksan kaappia ensimmäisessä pelissään. SIF:llä on täten niskalenkki HIFK:sta, joukkueiden nuhjatessa viimeisestä jatkosarjan paikasta.

BK:lla on joulupaussin jälkeen hikiset oltavat, sillä ensin se vierailee Fenixin hoteissa Samppalinnassa ja sitten Karjaalle saapuu Cocks.

Toni Suominen