(Raasepori) Ankarasti on tutkittu sitäkin asiaa, että mahtaako ympäristöllä olla vaikutusta muistin pätkimiseen ja sen palautumiseen. Puhutaan kontekstisidonnaisesta muistista. Klassinen esimerkki on se, ettei millään muista tuleeko numero 7 ennen numeroa 8 ja sitä karmeutta jatkuu pari päivää. Asia saattaa valjeta vaikka tutussa pankissa, kun jonotuslappu paljastaa totuuden.

BK-46 oli aikeissa unohtaa miten läpsiä vastustajaa perinpohjaisesti pitkin lärviä käsipallon SM-sarjassa. Muisti palautui keskiviikkona, kun ympäristö täyttyi monista niistä naamoista, joita BK:n pelaajat ovat ennenkin hieroneet. Dickenillä oli Karjaalta pitkä matka kotiin, kun BK muilutti siitä voiton rokottelukemin 48-23 (23-10).

BK:n nykyiset runkopelurit ovat vuosien varrella tukistaneet Dickenin vastaavaa nuorisokalustoa junnusarjoissa ja henkinen yliote on kiistaton. Dicken yritti pelonsekaisin tuntein hangata vastaan, mutta olemuksesta päätellen sisäinen minä huusi, että hassusti tässä taitaa käydä.

BK löytää nopeasti mukavuusalueensa, kun vastassa on samanikäisiä pelaajia, jotka ovat kaiken lisäksi jo tietyllä tapaa nöyrtyneitä. Täydellinen tilaisuus BK:lle päästä takaisin voittojen makuun ja saada omaan peliin vapautunut fiilis.

Joku voisi sanoa, että Dickeniä pitäisi mennen tulla viedä joka tapauksessa, mutta se ei ole tähän mennessä pitänyt paikkaansa. Vaikka Dicken on hävinnyt kaikki pelinsä, niin se on silti pelannut yllättävän tasaisia otteluita muun muassa SIF:iä ja HIFK:iä vastaan, ainakin maalimäärien puolesta. Siksi tällaiset teloituslukemat tulivat hieman puun takaa.

Eikö Dickeniä sitten tänä päivänä kiinnostanut tai huvittanut vai oliko BK HIFK-tappion jäljiltä vain niin latautunut ja valmiina tekemään selvää jälkeä, tiedä häntä. Mutta ainakin saatiin lisää osviittaa siitä, että tällaisessa villissä ja vapaassa tempossa BK:n parhaat puolet tulevat esiin.

Pelissä oli sanalla sanoen levoton tunnelma. Armotonta haipakkaa päästä päähän, nopeita heittoja, maaleja, torjuntoja, rähmintää, kähmintää, pallonmenetyksiä ja kärrynpyöriä. Hengästyttävää tavaraa.

Siihen se peli helposti menee, kun on intoa ja menemisen tarvetta kummallakin puolella. Ja onhan se tavallaan hauskaa nähdä hirveä läjä maaleja, vaikka se tapahtuisikin “säädyllisen” pelin kustannuksella. Eihän tällaisella “ammu ensin ja ammu uudestaan”-taktiikalla pyttyjä nostella, mutta tässä pelissä se kuitenkin toimi ja mikäs siinä. BK teki sen vielä tuplasti paremmin kuin Dicken.

Vieraat joutuivat paljon useammin jauhamaan muuria vastaan ja siinä väännössä eivät eväät riittäneet. BK:lla ei puolestaan eväistä ollut pulaa.

Silti, 48 maalia. Siinä ei pelkkä hyvä hyökkäyspeli enää riitä, vaan on kaverin puolustuksella sanansa sanottavana. Ja Dickenin puolustus oli... niin, miten sen nyt sanoisi. Lainatkaamme vaikka absurdin huumorin ystäväämme Daniil Harmsia ja hänen teostaan Sininen vihko n:o 10. Olkoon Dickenin puolustus tarinan punatukkainen mies.

“Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin. Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut. Hänellä ei ollut käsiä tai jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä. Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys. Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää.”

BK:lta Nico Rönnberg ja Robin Mattsson yskivät yhdeksän ylimmäistä ja Oscar Kihlstedt, Jasper Hellberg ja Sami Silfver vatkasivat viisi vinompaa. Rönnbergin ja Mattssonin saumaton yhteistyö oli pelin parasta antia ja Robin Karlsson oli tervetullut näky kentällä. Frans Lindholm tööttäsi ensimmäisen SM-sarjamaalinsa ja survoi saman tien neljä häkkiä.

Dickeniltä Joachim Björnström ja Anton Usvalahti kurlasivat kuusi kulmikasta.

Tuloksia: Cocks - SIF 41-26 (26-13), Fenix - HIFK 31-26 (17-15), Akilles - Atlas 30-32 (18-14).

Eipä ollut maaleista pulaa Riihimäelläkään, vaikka kaikista kovin maalijuhta Teemu Tamminen istui pelikiellossa.

Turussa vieritettiin vuosia taaksepäin, kun A-P Tuomi nyrjähti penkin päästä ratkaisemaan pelin Fenixille. Neljä maalia, neljä syöttöä, see you later alligator.

Tuomi koitti tehdä kolttosiaan eilen lauantaina Karjaalla, jonne Fenix saapui BK:n vieraaksi.

Toni Suominen