Ruotsin lätkänaisten hyökkääjä Katarina Timglas ilmoittautui Vuoden illuusionisti-ehdokkaaksi, kun hän Kanadalle kärsityn 13-1-tappion jälkeen lausahti tähän tapaan: “Jos olisimme siivonneet kakkoskiekot, niin se olisi ollut meidän peli.”

Vahvistamattomien tietojen mukaan hän totesi samaan hengenvetoon, että jos kilpikonna vain parantaisi lähtöasentoaan, niin se kyllä päihittäisi gepardin kilpajuoksussa. Eihän se nyt näin mene, Katarina.

Eikä se mennyt niin myöskään Siuntiossa, jossa BK-46 oli jälleen helisemässä naisten SM-käsipallon ottelussa. SIF vei keskiviikkona voiton maalein 28-15 (15-7). Edellinen kohtaaminen Siuntiossa päättyi 32-13, joten tasan eivät ole menneet kakkoskiekot.

BK:lla on nyt neljä tappiota putkeen ja nelossija on yhä vaakalaudalla.

Siinä missä edellisessä ÅIFK-ottelussa pahasti rupsahtanut puolustuspeli ei kokenut tässä ottelussa suurta parannusta, niin isompi kivi kengässä oli hyökkäyspeli.

BK oli pulassa SIF:n 5-1-puolustuksen kanssa, jossa Maria Barck häiritsi piikissä pelinrakentelua. Jos ei jääty häneen jumiin, niin ei pystytty myöskään repimään kuuteen metriin sellaisia menoväyliä, joita 5-1-puolustukseen tulisi aueta. Sen sijaan, että olisi pelattu vauhtia kerännyt toveri läpimurtoihin, niin ratkaisuihin mentiin usein omasta vauhdista. Sillä saatiin välillä jotain aikaan, mutta kun se “välillä” johtaa vain 15 maaliin, niin eipä se lohduta.

Viivalle olisi avautunut lupaavia tilaisuuksia, mutta pallon pelaaminen sinne ei onnistunut. Jenny Löfille ei saatu rakenneltua yhtään kunnon laitaheittoa, vaan hän teki molemmat maalinsa kontrauksista. Yhdeksässä metrissä BK:n eväät eivät yksinkertaisesti riitä, varsinkaan ilman kuumeessa ollutta Sanni Kunnasta. Ja varsinkin, kun vastassa on Tanja Karlssonin ja Janna Ostrowin johtama keskuspuolustus.

Kaikesta tästä seuraa liian paljon heiveröisiä ratkaisuja ja aivan liian paljon teknisiä virheitä (epävirallisen kirjanpidon mukaan 22). SIF:n tomakasti tönivä puolustus on toki kova pala purtavaksi pienikokoiselle BK:lle, mutta BK:lla tulisi toisaalta olla rahkeita parempaankin puristukseen.

Se nähtiin toisen jakson alussa, kun BK kiristi kuuden maalin päähän (15-9). Löf teki Yvonne Westerholmille hyvän skriinin ja Westerholm heitti maalin. Seuraavaksi Elin Sundell lähti haastamaan, veti apupuolustajan itseensä, tipautti karkin Pernilla Anderssonille viivalle ja siitä erinomaisesti järjestelty osuma. Tätä touhua vain lisää.

Merkittävin ero oli kaukoheittopelissä, sillä SIF paukutti jo avausjaksolla 15 maalistaan kymmenen kaukopommituksella. Jos Barck oli BK:n riesana toisessa päässä, niin yhtä suuri päänsärky hän oli yhdeksän maalinsa kanssa. Barckia vastaan ei noustu tarpeeksi ajoissa, ei annettu kunnon tällejä ja hän marssi kerta toisensa jälkeen paikkoihin. Ostrowille pedattiin skriinien kautta pari oivallista tekopaikkaa ja Pernilla Karlssonkin onnistui.

Edellisessä pelissä kätensä loukannut Linda Johansson pelasi sormet teipattuina noin 40 minuuttia, teki kolme maalia ja alusti muutaman maalin. Paluun tehnyt Tanja Karlsson tulee olemaan iso apu puolustuksessa ja on hyödyllinen myös hyökkäysviivalla, vaikka häntä ei siellä nyt suuremmin käytettykään.

SIF:ltä Barckille siis yhdeksän ja Ostrowille viisi vesuria. Veskari Emma-Lotta Nordström torjui 18 kutia, mutta Malin Holmqvistin rankkaria lukuun ottamatta sen eteen ei kovin monta todellista venymistä tarvinnut tehdä.

BK:lta Westerholmille kuusi käpyä ja... siinäpä se oikeastaan oli.

Tuloksia: Grani - ÅIFK 26-25, Sparta - HIFK 22-16.

HIFK:n tappion myötä SIF:n runkosarjavoitto on lähes saletti. Sparta alkaa olla vahvoilla kolmospaikan suhteen. Grani teki puolestaan BK:lle palveluksen, sillä tappion kärsinyt ÅIFK pysyi kaksi pinnaa karjaalaisten takana. Bettina Lillqvist takoi puolet kauniaislaisten maaleista.

Oliko rauta vielä kuumaa eilen lauantaina, kun Grani vieraili Karjaalla, siitä lisää seuraavassa numerossa.

Toni Suominen