28.2.2010
Elit päätti kotisavotan tyylillä
Kiitos viimeisestä

(Raasepori) Erikoisen eteerinen elokuva Tohtori Outolempi päätetään haikeissa tunnelmissa, kun taustalla soi Vera Lynnin kaipauksentäyteinen kappale “We´ll meet again”. Siinä lauletaan palttiarallaa niin, että “tapaamme taas, en tiedä missä, en tiedä milloin, mutta jatkahan hymy huulilla. Ja muista syödä aamulla kaurapuuroa.”

Outoa lempeä läpi kauden kotiyleisölleen tarjonnut FBC Elit ei vielä tiedä missä ja milloin se taas näkee uskollisen kannattajakuntansa, mutta ainakin se jätti sille hymyn huulille siksi aikaa, kun asiat selviävät.

Elit pelasi torstaina kauden viimeisen kotiottelunsa salibandyn 2-divarissa ja nuiji sen kunniaksi Tikkurilan Tiikerit maan rakoon lukemin 12-3 (2-1, 4-2, 6-0).

Elitillä on jäljellä kaksi vieraspeliä, jotka sen pitää kummatkin voittaa, jotta sarjapaikan säilyttäminen olisi mahdollista. Voittojen lisäksi sen täytyy toivoa Falconsin ja VSS:n kompurointia.

Potkua ja puristusta

Elit keräsi tällä kaudella 200 kieppeillä pyöriviä yleisömääriä ja se on tällä tasolla nasevaa tavaraa. Porukkaa on riittänyt huolimatta siitä, että Elit hävisi ensimmäiset kymmenen peliään ja vasta tämän kuun alussa irtosivat ensimmäiset kotipisteet.

-Ei tällaista ole missään muualla, kun puhutaan tämän lohkon joukkueista. Jotkut lähtivät Hyvinkäällekin katsomaan matsia. Siellä oli yleisössä enemmän karjaalaisia kuin paikallisia, naurahti tehot 1+3 saalistanut Niklas Malm.

Kotiyleisö on parhaimmillaan ollut Elitille se kuuluisa kuudes kenttäpelaaja, mutta sen vaativien silmien alla pelaajat ovat myös puristaneet mailaa. Vasta kahden viimeisen pelin aikana Falconsia (9-5) ja Tiikereitä vastaan Elit kykeni kunnolla irtautumaan kahleista.

-Olemme saaneet siitä mielettömästi virtaa ja oli jo aikakin, että palkitsemme yleisön voitoilla. Toisaalta se oli meille pitkään tietynlainen kirous, kun varsinkin alkukaudesta pelattiin jännittyneesti. Vieraspeleissä kulki paremmin, kun mentiin vain pelaamaan, Malm mietti.

Tuo kovin pitkäksi venynyt alkukauden ahdinko saattaa maksaa Elitille sarjapaikan. Viivan päällä leijuva Falcons (12 pinnaa) ja huonomman maalieronsa takia viivan alla kärvistelevä VSS (12) ovat Elitiä (11) pisteen edellä. Ottelun vähemmän pelanneella Falconsilla on siis valtit omissa käsissään. Tänään sunnuntaina pelataan mielenkiintoinen kamppailu KD - Falcons. Jos jumbojoukkue KD (8) voittaa, niin sekin tunkee vielä lusikkansa soppaan.

Viisi ottelua putkeen ilman tappioita urakoinut Elit on pelannut tämän vuoden puolella niin hyvin, että olisi raskas paikka, jos se näin hyvävireisenä ja täysin salonkikelpoiseksi kehittyneenä nippuna putoaisi takaisin 3-divariin.

-Kyllä se on päähän ottanut, kun piti ne kymmenen ensimmäistä peliä ryssiä. Niistä kun olisi edes kaksi voittoa ottanut, niin sarjapaikka olisi jo melkein varma.

-Maalaamatta yhtään piruja seinille, niin on se vähän käynyt mielessä, että mitä jos jouduttaisiin takaisin kolmoseen. Ketkä kaikki jatkavat ja miten saadaan homma taas rullaamaan? Kolmonen on kuitenkin ihan eri juttu. Se ei tunnu kunnon sarjalta, vaan siinä on sellainen harrastelijafiilis, Malm mietti.

Hunajaa ja hilloa

Tiikerit on lohkossa neljäntenä, mutta se ajautui Karjaalla yhtä naurunalaiseen asemaan kuin norjalaiset curlinghousut. Ratkaisun aineksia oli toisen erän lopussa, kun pitkään pinteessä ollut Elit tirvaisi neljä maalia viimeisen kahden ja puolen minuutin aikana.

Aki Korkiakoski (3+0) pisti tivolin pystyyn jo pelin kolmannella maalillaan, vaikka hänen vapaalyöntinsä sujahtikin verkkoon Tiikerien Tero Paavolan mailasta. Vain 16 sekuntia myöhemmin onnistui Eero Vähä-Vahe, joka kauden ensimmäisen maalinsa kunniaksi koukki mailan avulla apinan pois selästä. Hänet käskettiin vasta toisessa erässä kentälle, kun typeriin taklaustoimiin ryhtynyt Tobias Björklund sai vilttikomennuksen.

Tiikerit oli täysin poissa tolaltaan ja André Artzén (3+1) lopetti 2-1-hyökkäyksen pömpeliin. Kalle Säilä näytti antavan vieraille pukukoppimomentumia, kun hän maalasi vain seitsemän sekuntia ennen taukoa. Mutta sehän ei ole aika eikä mikään, jos niikseen käy. Malm rymisteli suoraan aloituksesta päätyyn, vippasi karkin luukulle ja Artzén rusikoi isännät 6-3-johtoon. Tuo maali tuntui niksauttavan Tiikerien niskat, sillä sen turkki pöllysi päätöserässä kuin lapinmiehen kuikkakeitto.

Aivis Hammers (2+0), Teemu Tuovinen (1+1), Arturs Skadins (1+2) ja Malm kävivät tasaiseen tahtiin venyttämässä verkkoa.

Elit vakuutti koko kentän leveydellä. Pelaajat peittivät vetoja, riistivät syöttöjä ja juoksivat antaumuksella päästä päähän. Jatkuvasti oikeita ratkaisuja tekevän Zacharias Ekströmin otteet tuntuvat vain paranevan ja hän muun muassa alusti riistollaan Tuovisen 9-3-maalin, vaikka sitä ei tilastoista näekään. Matias Wikholm ei tee pallon kanssa ihmeitä, mutta ilman palloa kapteeni tekee pyyteetöntä, näkymätöntä työtä joukkueen eteen.

Maalikarkeloista huolimatta isoimman sulan hattuunsa ansaitsee ehkä sittenkin maalivahti Timo Ruokolainen, joka piti huolen siitä, että Elit ylipäänsä oli asemissa tehdä tuhojaan. Tiikerit painoi etenkin toisessa erässä päälle ja Ruokolaisen torjunnat pitivät pelin 2-2-tilanteessa ennen loppuerän mellakointia.

Elitin ei auta nyt kuin voittaa Grankulla IFK ja One Season Wonder ja toivoa, että se riittää. Malm myöntää, että riippuvaisuus toisten tuloksista ei ole ideaali tilanne, mutta se on mitä se on.

-Muut pelaavat niin kuin pelaavat. Meidän pitää hoitaa oma osuutemme ja katsotaan sitten missä ollaan.

Toni Suominen

 
© 2010 ETELÄN UUTISET / ETELÄ-UUSIMAA
Etusivulle