(Hanko) Vuonna 1921 perustetun Hangon Rannikkopatteriston taival itsenäisenä joukkoyksikkönä katkesi vuoden vaihtuessa. Runsaan 80 vuoden ikään ehtineelle patteristolle jätettiin jäähyväiset haikeissa tunnelmissa ja purevassa pakkasessa uudenvuoden aattona Hangossa.

Patteriston lippu luovutettiin päivän aluksi Rannikkopatteriston perinneyhdistykselle esikunta- ja huoltopatterin edustalla. Päiväjuhla, palkitsemistilaisuus ja tilaisuuden päättänyt juhlalounas järjestettiin Haagapuiston koululla. Viimeistä päivää patteriston komentajana tiistaina toiminut Esko Kaunisto totesi aikansa Hangossa olleen varsin raskasta.

-Täällä on saanut kokea yksilötasolla kaikki murheet, mitä työpaikkojen menetys pienelle kaupungille ja sen asukkaille merkitsee. On ollut kuitenkin ilo palvella Suomen puolustusvoimia juuri Hangon Rannikkopatteristossa. Työntekijämme ovat viihtyneet Hangossa erinomaisesti, Kaunisto puhui henkilökunnan ja kutsuvieraiden yhteisessä tilaisuudessa.

Komentaja Kaunisto kiitti samalla Hangon kaupunkia, kaikkia yhteistyötahoja, henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä Rannikkopatteriston hyväksi tehdystä työstä.

Puolustusvoimien toiminta jatkuu Hangossa Russarön valvontalinnakkeella ja Tulliniemen patterialueella sekä Syndalenissa lähes nykyisellään. Patteriston esikunnan, esikunta- ja huoltopatterin sekä ohjuspatterin toiminta kuitenkin päättyy.

Hangon Rannikkopatteriston perinneyhdistyskin jatkaa puolustusvoimien tukemana toimintaansa patteriston nykyisen esikunnan tiloissa ja Russarön valvontalinnakkeella. Myös maanpuolustusjärjestöille on järjestetty toimitilat samoihin paikkoihin.

-Russarön valvontalinnake jatkaa toimintaansa aluksi 24 palkatun henkilön voimin. Kantahenkilökunnan määrä asettuu vuoden 2005 aikana noin viiteentoista siirtymäajan jälkeen, Suomenlahden meripataljoonan komentajaksi vuoden 2003 alusta siirtynyt patteriston entinen komentaja Esko Kaunisto puhui haikeatunnelmaisessa juhla- ja palkitsemistilaisuudessa.

Varusmiehiä otetaan sotilaskoulutukseen Hankoon silti jatkossakin vuosittain kahteen otteeseen.

-Palvelukseen otetaan kerrallaan 35-65 varusmiestä, joten hankolaisilla on edelleen erittäin hyvät mahdollisuudet palvella halutessaan ainakin osan palvelusajasta kotikaupungissaan, Kaunisto totesi.

Suomenlahden meripuolustusalueen uusi komentaja on kommodori Antero Karumaa. Hangon alueesta vastaa meripuolustusalueen alaisena joukkoyksikkönä Suomenlahden meripataljoona. Russarön valvontalinnake kuuluu näin jatkossa Suomenlahden meripataljoonan alaiseen Mäkiluodon valmiuslinnakkeeseen, jonka päällikkö on yliluutnantti Jarkko Källi. Russarössä päällikkönä toimii nyt yliluutnantti Timo Kalliotie.

Puolustusvoimien joukkojen lakkautukset Haminassa, Hangossa, Iisalmessa ja Turussa merkitsevät vuodenvaihteessa suurta muutosta puolustusvoimien satojen työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä elämään. Muutoksella on vaikutuksensa myös ympäröivään yhteiskuntaan.

-Lakkautuksia ei ole helppo ymmärtää paikallisesti, kun nykyiset toimintaolosuhteet ja henkilöstön tehtävät tuntuvat edelleen täysin tarkoituksenmukaisilta. Rakennemuutoksella on kuitenkin vahvat valtakunnalliset perusteensa, puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala sanoo vuoden 2002 viimeiselle päivälle päivätyssä päiväkäskyssään.

Sodan ajan joukkojen vahvuus supistuu lähivuosina noin kolmanneksella. Määrän vähenemistä korvataan laatuun panostamalla, mikä merkitsee entistä nykyaikaisempien, mutta myös teknisesti vaativampien ase- ja johtamisjärjestelmien hankintoja.

-Muutos ei voi olla näkymättä rauhan ajan organisaatiossamme, Kaskeala sanoo.

Puolustusvoimien rakennemuutosta on perusteltu usein säästösyin. Kyse ei ole Kaskealan mukaan kuitenkaan ensisijaisesti säästöistä, vaan suunnitelmallisesta henkilöstörakenteen muutoksesta, jolla tavoitellaan nykyistä ajanmukaisempaa ja tehokkaampaa puolustuskykyä.

-Palkattu henkilöstö vastaa vain viittä prosenttia sodan ajan vahvuudestamme. Tämä joukko on kyettävä kohdentamaan niihin puolustuksen ydintehtäviin, joiden hoitamiseen ei ole löydettävissä osaamista muusta yhteiskunnasta - ei rauhan oloissa eikä kriisitilanteissakaan, Kaskeala sanoo.

-Haluan kiittää rakennemuutoksen kohteeksi joutunutta henkilökuntaa korkeasta työmoraalista vaikeassa henkilökohtaisessa tilanteessa. Epävarmuus tulevasta ei ole osaltanne merkinnyt tinkimistä vastuuntunnosta tehtävien täyttämisessä. Puolustusvoimain komentajana odotan, että alaiseni komentajat tukevat sopeutumistanne uusiin olosuhteisiin kaikin käytettävissä olevin keinoin, Kaskeala toteaa päiväkäskyssään.

Amiraali Kaskeala kiitti myös puolustusvoimien puolesta lakkautettavien joukkojen sijoituskuntia vuosikymmeniä kestäneestä yhteistyöstä. Puolustusvoimien ja sen henkilöstön saama tuki osoittaa Kaskealan mielestä varuskuntapaikkakunnilta laajakatseista ymmärrystä valtakunnan kokonaisetua kohtaan.

Rannikkopatteriston lakkauttamistilaisuudessa jaettiin viimeiset huomionosoitukset linnakkeen henkilökunnalle.

Suomenlahden meripuolustusalueen huomionosoituksena pienoislipun saivat sotmest. Petri Manninen, varastomestari Kirsti Puikkonen ja ltn Tapio Salomaa. Meripuolustusalueen lippukilven saivat ltn Ari Palm, kaptltn Mika Salin ja teknylil Tom Wikström. Ankkuriristi myönnettiin seuraaville: lääkäri Kaj Stenroos, Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry. ja sairaanhoitaja Marja-Leena Lindström.

Hangon Rannikkopatteriston huomionosoituksena myönnetyn pienoislipun saivat ltn Arto Halttunen, varhoit Anne Honkavuo, ltn Mika Hämäläinen, kaptl Petri Ilvesaro, sah Kristiina Jalonen, tstosiht Kirsti Johansson, kokki Sirkka Johnhem, tstosiht Irma Kankaristo, johtaja Reijo Karhapää, kom Esko Kaunisto, kenttärov Hannu Kivijärvi, varhoit Olli Kovanen, sähköas Bengt Laitinen, sah Gerd Lastunen, tstosiht Leena Lindfors, sairhoit Marja-Leena Lindström, ravtyönjoht Pirjo Loikkanen, tstosiht Anna-Maija Lyytikäinen, teknkaptl Reino Merikukka, tstosiht Marjukka Muuro, kokki Mirja Muuro, kiinthoit Keijo Niskanen, kunnossap.am Hannu Oikarinen, kokki Kristiina Palin, ltn Ari Palm, vjä Aulikki Parkko, varmest Kirsti Puikkonen, ltn Markku Rantala, ktpl Kari Salin, kaptl Mika K Salin, varhoit Eeva Salmi, ltn Kari Salomaa, ylil Eero Savikko, pääluotm Marja-Liisa Semi, ylil Pertti Tissari, yliasentaja Jouko Veikanmaa, kiinthoit Veikko Vihonen ja kaptl Richard Wunsch.

Hangon Rannikkopatteriston lippukilven saivat sotmest Esko Bruun, ltn Teemu Jaatinen, ltn Tommi Joensuu, ltn Jonas Juuti, ylik Kalle Kajan, ylil Timo Kalliotie, kokki Marlene Kortelainen, kokki Seija Kovanen, sotmest Petri Manninen, kokki Tuula Matilainen, ltn Kari Nousiainen, rva Marika Nousiainen, ylil Esa Nummila, tstosiht Tea Puolakoski, ltn Tapio Salomaa, soskuraattori Heli Santamala, sah Arja Savikko, ylil Hannu Sjöblom, lääk Kaj Stenroos, kokki Tuula Sundberg, ltn Jyrki Talvinen, ltn Pekka Teittinen, ltn Esa Vierikko ja teknylil Tom Wikström.

Hankoniemen ristin saivat sairaala-apulainen Mia Hammarberg, ylil Hannu Koski, sairaala-apulainen Anneli Lappi, ravitsemistyöntekijä Pirjo Kaskama.

Hangon rannikkopatteriston historiikin saivat ylik Kari Ahava, komkapt Tapani Fager-Pintilä, ltn Patrik Forsbom, ylik Kari Vuoriniemi, ylik Kari Laaksonen, sah Seija Niemi, ylik Pasi Remonen, ylil Mika Markus Salin.

(Hanko) Hangon Rannikkopatteriston perinneyhdistys on uudessa tilanteessa, kun yhdistyksen tukipilarina toiminutta patteristoa ei enää ole entisessä muodossaan. Yhdistyksen puheenjohtajan, majuri evp. Veikko Erosen mukaan Hangossa toimivien maanpuolustusjärjestöjen yhteistoiminta korostuu nyt entisestään.

-Maanpuolustusjärjestöillä on jatkossa suuri vastuu maanpuolustushengen ja -perinteiden ylläpidossa sekä niiden siirtämisessä nuoremmalle polvelle, Eronen sanoo.

Hän totesi kuitenkin tyytyväisyydellä, että perinneyhdistyksen ja maanpuolustusjärjestöjen toiminta on ainakin tällä hetkellä taattu, kun niiden käyttöön on luovutettu kokous- ja toimistotilat esikuntarakennuksesta. Perinneyhdistyksen esineistö varastoidaan Russarössä kahdessa tuvassa.

Eronen totesi lakkauttamistilaisuudessa myös, että "Pro Hangon varuskunta" -liikkeen nimissä tehty työ ei ollut turhaa, sillä patteristolle saatiin kuitenkin 10 vuoden jatkoaika ja hankolaiset ovat tunteneet sen myös omakseen.

Kymen Jääkäripataljoonassa Haminassa sotilasuransa aloittanut Eronen loi päiväjuhlan puheessaan katsauksen 50 vuoden takaisiin tapahtumiin. Kymen Jääkäripataljoonan edeltäjä, Jääkäripataljoona 3 lakkautettiin vuonna 1952 silloin sodan jälkeisen ajan suurimmassa puolustusvoimien organisaatiomuutoksessa.

Muutoksen yhteydessä perustettiin uusi jääkäripataljoona toisen jalkaväkiyksikön rungosta.

-Uuteen Jääkäripataljoona 3:een tuli vain kaksi upseeria ja yksi aliupseeri lakkautettavasta joukko-osastosta. Muu henkilökunta hajaantui ympäri Suomea eri varuskuntiin ja "taivaan tuuliin", Eronen vertasi.

Lakkauttamistilaisuuden ylimpänä esimiehenä ollut 3. divisioonan komentaja, kenraalimajuri Pietari Autti totesi Erosen mukaan lakkauttamistilaisuuden jälkeen mm. seuraavaa: "Nyt minä vasta huomaan sen, kuinka arvokkaita siteitä siinä katkottiin".

-Tänään on täällä Hangossa tehty samoin. Uskon ja toivon, että siteet joita Hangossa on palveluksessa ja sen ulkopuolella luotu, säilyvät läpi elämän olimmepa missä tahansa. Voimme ylpeinä sanoa, että olemme aikanaan palvelleet rannikkotykistössä Hankoniemen saaristossa, puheenjohtaja Eronen loi henkeä.