(Hanko) Hankoon on tuotu kesän ajaksi skotlantilaista alkuperää olevaa, sympaattisen näköistä Highland-karjaa hoitamaan niittyjä ja perinneympäristöä kolmelle eri laitumelle. Karkean rehun parhaaksi käyttäjäksi kehuttu ja erinomaisen ravinnonkäyttökyvyn omaava karjarotu pitää niityt ja hakamaat avoimina Henriksbergin, Täktomin ja Uddskatanin alueella.

Ylämaalta peräisin oleva Highland Cattle on vähiten jalostettu ja kaikkein alkuperäisin nautarotu. Se on asiantuntijoiden mukaan ensiluokkainen maisemanhoitaja, jolla on erinomainen ravinnonkäyttökyky. Hankoon on tuotu kahdeksan hiehoa ja yhdeksän sonnia kansainvälisen perinneympäristöjen kunnostushankkeen puitteissa. EU:n Life-rahoitusta saava hanke ulottuu Suomeen, Ruotsiin ja Viroon.

-Lempeäluonteisten Highlandien työ on korvaamatonta pyrkiessämme estämään arvokkaiden merenranta-alueiden umpeenkasvun. Highlandien avulla pystytään takaamaan niin kasviston kuin eläimistön monimuotoisuus. Noin puolet putkilokasveista hyötyy laidunnuksesta, Maailman luonnonsäätiö WWF:n projektisihteeri Tanja Pirinen sanoo.

Karjaa on tuotu Henriksbergin lisäksi myös Täktomin ja Uddskatanin alueelle hoitamaan arvokkaita merenrantaniittyjä. Rantaniittyjen lisäksi alueilla on muun muassa hiekkaisia dyynejä, hiekkarantoja, ketoja ja hakamaita.

Högholmen–Henriksbergissä esiintyvät uhanalaisista lajeista WWF:n mukaan mm. hietikkorannoilla erittäin uhanalainen meriotakilokki, sekä kedoilla vaarantunut saunionoidanlukko. Alueella on myös tavattu uhanalainen perhonen tummahäränsilmä.

Täktominlahdella on mm. alueellisesti uhanalaista ruskokaislaa. Lisäksi siellä esiintyy suuri joukko uhanalaisia ja harvinaisia kovakuoriaisia, kuten naudanlantiainen. Uddskatanilla kasvavat muun muassa uhanalaiset laukkaneilikka ja merikaali.

Alueiden suurin uhka on WWF:n mukaan järviruo’on leviäminen laidunnuksen loputtua. Högholmen-Henriksbergissä laidunnus loppui 1960-luvulla ja Täktomin rantaniityillä runsas vuosikymmen aiemmin. Uddskatanilla laidunnuksen loppumisesta on vielä kauemmin.

-Nyt aloitettavan laidunnuksen avulla pysäytetään rantaniityn ruovikoituminen ja ketojen umpeenkasvu sekä ennallistetaan laitumet ja säilytetään alueen luonnonarvot, Pirinen sanoo.

Eläimet omistaa Säkylään pääkaupunkiseudulta kolme vuotta sitten muuttaneet ja karjankasvattajiksi ryhtyneet Pauliina ja Jari Ukkonen. Pauliina Ukkonen kertoo eläinten selviytyvän ulkosalla ympäri vuoden. Talvilaidun on Säkylässä, kesälaidun löydettiin nyt Hangosta.

Perinneympäristöt ovat erittäin runsaslajisia elinympäristöjä, jotka ovat syntyneet perinteisten maankäyttömuotojen myötä. Ne eivät säily ennallaan ilman säännöllistä hoitoa. Maatalouden tehostumisen takia perinneympäristöjen pinta-ala on huomattavasti vähentynyt. Perinneympäristöjen vähenemisen suurin syy on karjatalouden ja karjan laidunnuksen raju väheneminen.

Niittyjen, ketojen ja hakamaiden kasvaessa umpeen myös niiden lajisto häviää. Perinneympäristöjä on jäljellä noin 18.600 hehtaaria, joista merenrantaniittyjä noin 1.900 hehtaaria. Merenrantaniityt ovat kasvien lisäksi tärkeitä elinympäristöjä myös linnuille ja hyönteisille. Perinneympäristöillä on tärkeä merkitys niin ikään maiseman, kulttuurihistorian ja virkistyskäytön kannalta.

WWF:n johtamassa kansainvälisessä perinneympäristöhankkeessa kunnostetaan kolmen vuoden aikana yli 300 hehtaaria perinneympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Työtä tehdään yhteistyökumppanien kanssa. Hangossa yhteistyökumppanina on Uudenmaan ympäristökeskus.