(Hanko) Harvoilla paikkakunnilla on niin suuria eroja maisemassa ja maaperässä kuin Hangossa. Periaatteessahan koko kaupunki on rakennettu Salpausselän jatkeelle eli harjulle, mutta maan alta löytyy paljon muutakin kuin harjusoraa. Hangossa on vaihtelevia maisemia aina rantojen kallioisista tonteista Hangonkylän multa- ja savimaihin sekä Täktomintien hiekkaisiin männikköihin asti.

Onnellisimmissa tapauksissa multasormet ovat pesiytyneet multavimmille alueille ja ne taas, joiden mielestä pihan pitäisi selvitä hoidotta, ovat löytäneet asuinpaikkansa niiltä alueilta, jotka pyritään jättämään lähes luonnontilaisiksi.

-Vaikka Hanko onkin suurelta osalta aika karua männikkömaisemaa, niin esimerkiksi Tvärminnen ja Hangon välillä on joitakin lähes lehtomaisia alueita, puutarhuri Suvi Rajaheimo sanoo.

-Suurin osa Hangosta on toki hiekkaa, jota peittää vain ohut humuskerros. Mutta niillä alueilla, joissa vanhimmat tontit ovat ja joissa pihaa on hoidettu, sinne on ehtinyt kerääntyä jo multakerros ja tontin ilme on muuttunut, hän jatkaa.

Hanko Pohjoisen ruutukaava-alueella on kasvatettu vuosikymmeniä omat marjat ja perunat, porkkanoista ja herneistä puhumattakaan. Radan pohjoispuolella on myös aikanaan - eikä kovinkaan kauan sitten - pidetty kotieläimiä ja niiden jälkiä voi nähdä yhä vielä. Monin paikoin kasvimaa on esimerkiksi perustettu aikanaan puretun lantalan paikalle ja siinä maaperä on todella rehevää.

Tiilitehtaan alueella ja Hangonkylässä on osin paksuja savikerroksia, jotka kyllä ovat ravinteikkaita, mutta läpäisevät kovin huonosti vettä ja suurin osa kasveista kärsii, jos ne joutuvat “seisomaan jalat vedessä”. Kuivina kausina taas maasta tulee todella kovaa. Savimaa vaatii ojitusta ja maaperää voi parantaa sekoittamalla siihen hiekkaa, turvetta, kompostimultaa, jne.

Erot alueittain ovat suuret, mutta suuria eroja voi olla jo vierekkäisissä tonteissa, jopa saman tontin rajojen sisällä. Jo se, mihin päin maa on kallellaan, vaikuttaa kasvien elinolosuhteisiin.

Kaupungin kaikissa osissa on kauniita ja toimivia pihoja. Niukkakasvinen ja puhdaslinjainen japanilaistyyppinen piha on erilailla kaunis kuin rehevä, täynnä puita, pensaita ja kukkia oleva piha. Makuasia sitten on, kummasta pitää enemmän.

Sellaiset paikat, joissa kasvaa vain mäntyjä ja varpuja, voivat tuntua lähes toivottomilta kauniita kukkivia kasveja pihalleen kaipaavan kotipuutarhurin mielestä.

-Silloin maa on yleensä hapanta ja sellaisille pihoille sopivat happaman maan kasvit, kuten rhododendronit ja atsaleat. Niitä on monenlaisia ja ne voivat olla hyvin kauniita, Suvi Rajaheimo sanoo.

Kekseliäät kotipuutarhurit ovat monin paikoin rakentaneet ohutmultaisille alueille erilaisia pengerryksiä tai laatikoita, joissa multa pysyy ja joissa silloin voi kasvattaa kasveja, jotka vaativat syvempää ja parempaa multaa, kuin pihan maaperässä on.

Omalla pihallakaan ei saa tehdä mitä tahansa. On sääntöjä, määräyksiä ja rajoitteita, jotka on otettava huomioon pihan suunnittelussa ja etenkin suunnitelmien toteuttamisessa.

-Perusperiaate on, että ympäristölle ja naapureille ei saa aiheuttaa ongelmia, rakennustarkastaja Jan-Peter Sundberg Hangon rakennustarkastustoimistosta sanoo.

-Jos joku laatoittaa pihatiensä, se ei aiheuta kenellekään mitään haittaa, mutta jo grillikatoksen pystyttäminen tai aidan rakentaminen voi tehdä sen. Niinpä sellaisia suunnittelevan on otettava ensin yhteyttä rakennustarkastukseen ja pyydettävä lupa siihen, Sundberg selvittää.

Hän sanoo, että yleensä pensasaidan pystyttämiseen ei lupaa tarvita, vaan sen saa istuttaa omalle tontilleen.

-Mutta kyllä pensasaidatkin ovat aiheuttaneet ongelmia. Jos esimerkiksi tuija- tai kuusiaita kasvaa kovin korkeaksi ja varjostaa naapurin tonttia, siitä voi syntyä erimielisyyksiä. Pensasaidan ei pitäisi olla korkeampi kuin noin 120-150 senttiä. Joskus on myös sattunut niin, että tontin raja ei ole ollut oikein tiedossa ja joku on istuttanut aidan osittain naapurin tontille.

Jan-Peter Sundberg sanoo, että yksi keino tontin kaunistamiseksi ja parantamiseksi on aina suositeltavissa.

-Tontin siivoaminen parantaa aina sen ulkonäköä ja viihtyisyyttä.

Joitakin suoranaisiakin määräyksiä on. Esimerkiksi Täktomintien eteläpuolen upouudella asuinalueella kaikkien tonttien reuna-alueet on jätettävä luonnonvaraisiksi ja kaupunki hoitaa ne. Lähinnä taloa olevalle alueelle tontinhaltijalla on lupa perustaa nurmikko tai tehdä istutuksia.

-Vaikka minä en kyllä tekisi. Maa on puhdasta hiekkaa, joka ei pidätä yhtään kosteutta. Jos sinne pitäisi saada nurmikko, niin maa pitäisi ensin tiivistää savella, Jan-Peter Sundberg toteaa.

Rakentamistapaohjeissa on myös luettelo kasveista, joita alueelle suositellaan, mutta puutarhan perustaminen sinne edellyttää suunnitelman hyväksyttämistä etukäteen. Yhtään suunnitelmaa ei ole jätetty hyväksyttäväksi.

Hiekkaisellakaan alueella ei välttämättä tarvitse tyytyä aivan luonnon sanelupolitiikkaan. Nykyään kaupasta saa kauniita ja isoja ruukkuja. Esimerkiksi pari varrellista Markettaa oleskelupihan vieressä ja ryhmä yrttiruukkuja keittiön lähellä pehmentävät kummasti pihan ilmettä.

Joka puolella Hankoa on hienoja pihoja. Pihat kuntoon -kampanjaan on tullut jonkun verran ilmoittautumisia, mutta esimerkiksi kerrostalojen pihat loistavat poissaolollaan.

Nyt kannattaa kiireesti tarttua kynään tai puhelimeen. Kirjallisen ilmoittautumisen voi jättää Satamaruokalan Nycanderinkadun puolella olevaan postilaatikkoon ja puhelimitse taas voi ottaa yhteyttä Kipa Nykäseen, puh. 040-5646924.

Kannattaa muistaa, ettei kampanjassa etsitä paikkakunnan “kasvitieteellisiä puutarhoja”, vaan kauniita, hyvin suunniteltuja ja viihtyisiä pihoja kaupungin eri alueilta. Jokainen varmaan tietää jonkun sellaisen.