(Hanko) Tiistaina oli kuin Hanko olisi palannut vuosien taakse. Jälleen kerran - ehkä viimeistä kertaa - kaupungissa näkyi runsaasti juhlapukuihinsa sonnustautuneita sotilaita ja Dragsvikin perinneorkesteri soitti reipasta ja vienompaa sotilasmusiikkia.

Juhlatilaisuus oli järjestetty sen kunniaksi, että Hangon Rannikkopatteriston perustamisesta oli kulunut tasan 85 vuotta ja Patteriston perinneyhdistys paljasti kaupungintalon seinään kiinnitetyn muistolaatan ja luovutti sen Hangon kaupungille.

Tilaisuuden aluksi komea yhdeksän lipun lippulinna asettui paikalleen, samoin kuin kutsuvieraat. Mukana oli useita Hangon Rannikkopatteriston entisiä komentajia, ainakin Olavi Aspinjaakko. Torsti Lahti, Timo Sario, Asko Kilpinen, Heikki Rinne ja Stig-Göran Grönberg.

Kaupunkia edustivat valtuuston puheenjohtaja Sture Söderholm ja kaupunginjohtaja Tom Axberg. Perinneyhdistyksen edustajana oli majuri evp. Veikko Eronen. Läsnä oli myös edustajia Suomenlahden meripuolustusalueelta, muun muassa sen esikuntapäällikkö, kommodori Sakari Martimo.

-Sotaväen päällikön päiväkäskyllä nro 45 perustettiin 1.8.1921 Turun Erillinen Rannikkopatteristo Hangon ja Turun saariston alueelle. Patteristoon kuuluivat Russarön, Örön, Utön ja Lypertön eli Katanpään patterit. Tätä päivämäärää Hangon Rannikkopatteristo pitää perustamispäivänään, aloitti Veikko Eronen puheensa.

Hän jatkoi mainitsemalla merkittäviä asioita aikajärjestyksessä:

-Rakkaan isänmaamme olemassaolo oli ”veitsen terällä” yli 60 vuotta sitten. Russarön linnake torjui risteilijä Kirovin ja sitä saattaneiden hävittäjien maihinnousuyrityksen Hankoon Talvisodan toisena päivänä.

-Hankolaiset joutuivat jättämään kotinsa Talvisodan päättyessä maaliskuussa 1940 ja lähtemään evakkoon. Hangon rintama-aika, miinanraivaus ja jälleenrakentaminen sotien jälkeen, joukko-osaston organisaatiomuutokset 1950-luvulla, ohjuskokeilut Hästö-Busössä, rannikkotykistön nopean teknisen kehityksen aika 1970-luvulta alkaen sekä rationalisointi 1990-luvulla ja rakennemuutokset 2000-luvulla, hän luetteli patteriston historian käänteitä.

Veikko Eronen kiitti kaupungin ja atteriston välistä yhteistyötä ja erikseen Pro Hangon varuskuntaliikettä, jonka avulla patteriston lakkauttamista saatiin viivytettyä kymmenisen vuotta. Mutta se oli kuitenkin väistämättä edessä.

-Hangon Rannikkopatteristo lakkautettiin 31.12.2002. Russarön valmiuslinnake muutettiin valvontalinnakkeeksi ja Hästö-Busön linnake jäi vartiolinnakkeeksi. Kaikki toiminnot kaupungissa; esikunta, huoltopatteri ja varastoalueet sekä kaupungissa että Tulliniemessä lopetettiin ja rakennukset tyhjennettiin. Vuoden 2005 lopulla Russarön linnake muutettiin vartiolinnakkeeksi.

Hän kiitti yhteistyötä kaupungin ja sen johdon kanssa sekä Rannikkotyksitösäätiötä ja sen puheenjohtajaa Timo Junttilaa muistolaattahankkeen toteuttamisesta ja luovutti muistolaatan kaupungille.

Pirjo Lange poisti verhon muistolaatalta.

Valtuuston puheenjohtaja Sture Söderholm otti kaupungin puolesta vastaan muistolaatan. Hän muistutti Hangon vielä pitemmistä sotaväen perinteistä:

-Varuskunta Hankoniemellä oli jo pitkään ennen kaupungin perustamista 1879. Muistoina niistä ajoista on rauniot Gustafsvärnillä, Gustav Adolf ja Meijerfelt-saarilla.

-Ruotsin ajan jälkeen Venäjä jatkoi varuskuntaperinnettä. Hankoniemi oli jo silloin ja - uskallan sanoa - on edelleen, strateginen osa Suomenlahtea. Tämän hetken puolustuksesta vastaavat eivät näe tätä, vaan lakkauttivat vuonna 2002 Hangon Rannikkopatteriston.

-Mutta yhä kasvavat öljynkuljetukset ja energiansiirto tulevaisuudessa Suomenlahtea pitkin lisäävät haarakohdan merkitystä.

Hän totesi, ettei muistolaatta ole ilonaihe: vaikka kaupungin pinta-alasta 14 prosenttia on tärkeää armeijan harjoitusaluetta, on puolustusvoimien työpaikat Hangossa minimoitu.

Hän huomautti, että nykyään mielenkiinto Suomen majakkasaaria kohtaan on voimakkaasti kasvanut ja totesi, että nyt, kun Russaröllä ei enää ole puolustuksellista merkitystä, niin saari voitaisiin avata matkailukäyttöä varten. Se on kaunis saari, jonne pääsee huonollakin ilmalla ja josta yhdessä ”Hangon silmän” ja häikäisevine näkymineen kaupunkiin, voisi tulla yksi seudun matkailuvalteista.

Suomenlahden meripuolustusalueen esikuntapäällikkö, kommodori Sakari Martimo kertoi puolustuksen yleisestä kehityksestä alueella. Hän sanoi, että nyt käynnissä oleva rakennemuutos aiheuttaa suurimmat muutokset Suomen meripuolustuksessa sodan jälkeen.

-Esimerkiksi Kotkan rannikkoalue sulautetaan Suomenlahden rannikkopuolustusalueeseen 1.1.2007. Sen jälkeen meripuolustusalueen vastuu kattaa koko Suomenlahden Hangosta Venäjän rajalle. Voin myös mainita, että Merivoimien esikunta muuttaa Turkuun vuonna 2008.

-Vaikka jokapäiväinen ja näkyvä osa puolustusvoimia Hangon suunnalta on radikaalistikin supistettu, ei tämä kerro koko totuutta alueen merkityksestä. Puolustusvoimat valmistautuu puolustamaan tätä historian meille niin tärkeäksi todistamaa aluetta yhtä vakavissaan kuin aiemminkin. Esimerkiksi juuri ennen juhannusta päättyneen merivoimien pääsotaharjoituksen Kielon päätapahtumat keskittyivät juuri tänne Hangon edustalle ja antoivat paljon ajatuksia operatiiviselle suunnittelulle.

-Uhkakuvat ja voimavarat vaikuttavat suunnitteluun ja meripuolustuksen kehittämismahdollisuuksiin. Tänään painopiste on yhä enemmän liikkuvissa joukoissa. Samalla painotetaan armeijan ja ilmavoimien yhteistyön lisäksi, yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa.

-Kaiken tämän mahdollistamiseksi merivoimat säilyttävät, ylläpitävät ja myös kehittävät Suomenlahden suun alueella tarvittavia tukipisteitä, kuten Russarön linnaketta ja sen järjestelmiä. Muun muassa tänä vuonna käynnistyvää Maakuntajoukkotoimintaa tullaan kehittämään myös täällä Hangon edustalla.

Hän kiitti veteraaneja, perinneyhdistyksiä, Rannikkotykistösäätiötä ja Hangon kaupunkia ja totesi kokemansa erityisen ”Hangon hengen” voivan hyvin.

Jonka jälkeen juhlaväki siirtyi kahville ja ”sotkumunkille” kaupungintalon lämpiöön.

Patteriston tarina loppui siis, mutta onhan siitä muistona nyt laatta seinässä. -kn-