11.10.2006 |
(Hanko) Pääkaupunkiseudulla asuvan Kimmo Nummelan yli vuoden kestänyt historiallinen suurtyö ja lajissaan tiettävästi ainutlaatuinen esitys Hankoniemeltä on valmistunut.
Nummelan “joulukuisessa räntäsateessa ja kesäkuun helteissä” isänsä Hannun kanssa koostama esitys Hangon sodanaikaisesta rintamasta ja Harparskogin puolustuslinjasta runsaine teksteineen ja valokuvineen on nähtävillä internetissä osoitteessa www. hangonrintama.fi.
-Paikka löytyi oikeastaan sattumalta, taustalla on kiinnostukseni valokuvaukseen ja historiaan, Nummela kertoo.
-Olen viettänyt vuoden aikana lähes kaikki viikonloput Hankoniemellä ja lähiympäristössä valokuvaten Harparskog-linjaa ja sitä, mitä siitä on edelleen jäljellä. Ikäväkseni on todettava, että historiallisesti mielenkiintoinen alue on monessa paikassa varsin huonossa kunnossa, Nummela sanoo.
Esityksessä on kartoitus Harparskog-linjasta ja sen numeroidut rakenteet esitellään valokuvin ja tekstein. Kohteesta ei ole julkaistu aiemmin vastaavaa esitystä ja Nummelan tietojen mukaan sellaista ei ole tehty muistakaan Suomessa sijaitsevista puolustuslinjoista.
Vuoden aikana isä Hannun kanssa koostettu esitetty ja valtava työ on nyt valmis. Kimmon mukaan työ pysyi juuri ja juuri kahden henkilön hallinnassa, erityisesti runsaan tekstimateriaalin koostaminen oli haastava urakka.
Nummela ei kuitenkaan luovuta, vaan aikoo vielä jatkaa alueiden dokumentointia. Tarkastelun kohteena ovat seuraavaksi alueet, joilla käytiin laajempia taisteluita vuonna 1941.
-Hästön saaressa olen vieraillut jo useaan otteeseen, josta löytyy todella runsaasti rakenteiden jäänteitä, osa erinomaisessa kunnossa ja osa taas hieman heikommassa kunnossa, Nummela kertoo.
Alueen asukkaat ovat olleet Nummelan mukaan erittäin kiinnostuneita Harparskog-linjasta ja osa olisi valmiita vapaaehtoisvoimin tyhjentämään tykkipesäkkeitä ja muita asemia roskasta ja vedestä.
-Historiapolusta on myös ollut puhetta joidenkin alueen asukkaiden kanssa, johon voisi liittää mukaan luontokohteita ja Hankoniemen muutakin historiaa, Nummela esittää.
Hän korostaa, että paikasta voisi tehdä kiinnostavan käyntikohteen hyvin pienillä toimenpiteillä ja pienessä mittakaavassa kuten ulkomailla vastaavissa kohteissa.
-Pelkkä opaskarttakin riittää useimmiten, Nummela sanoo.
Nummelan kiinnostusta Hankoniemen puolustuslinjaan lisäsi se, että se on sivuutettu historiankirjoituksessa lähes sivuviitteellä.
-Samalla kun Salpa-linjaa kunnostetaan idässä, niin Harparskog-linjan annetaan tuhoutua hiljalleen kesämökkien, rojun ja muun materiaalin alle. Hankoniemen kantalinnoitettu asema varmasti kestää ajan hammasta vielä seuraavat 60 vuotta, mutta itä- ja länsipuolella olevat keskeneräiset ja valmiit asemat ovat kyllä osittain hälyttävässä kunnossa, Nummela kertoo havainnoistaan.
Matkailukohteena kyseinen asema olisi Nummelan mielestä erittäin mielenkiintoinen ja lisäksi se sijaitsee alueella, jossa ei ole pulaa matkailijoista.
-Mielestäni linjan ainoa pelastus on turismi, mitään muuta keinoa ei ole ja onkin mielenkiintoista etteivät Tammisaaren ja Hangon kaupungit ole käyttäneet linjaa matkailussaan käytännössä ollenkaan, hän sanoo. Nummela muistuttaa vielä, että kyseinen alue on ainoa kokonaan Suomen nykyisten rajojen sisällä oleva jatkosodan aikainen taistelupaikka.
Entiseltä Hangon rintaman alueelta löytyy Harparskog-linja, venäläisten linnoitteet puolustuslinjoineen, suomalaisten joukkojen eteentyönnetyt asemat sekä alueet joissa käytiin isompia taisteluita vuonna 1941.
Näistä Harparskog-linjan dokumentointi oli Nummelan mukaan selkeästi helpoin Sota-arkiston runsaan lähdemateriaalin ansiosta.
Suomalaisten joukkojen eteentyönnetyistä asemista lähdemateriaali on kuitenkin erittäin niukkaa ja se pohjautuu lähinnä tekstiselostuksiin. Venäläisten linnoitteista on suomalaisten keräämä aineisto Hangon ryhmän historiikissa, mutta se ei ole kovinkaan kattava.
-Venäjän omissa arkistoissa on varmasti materiaalia Hankoniemelle ja läheisille saarille rakennetuista asemista, mutta valitettavasti minulla ei ole juuri minkäänlaista mahdollisuutta näiden lähteiden käyttöön, Nummela sanoo.
Hankoniemellä ja sen lähisaarissa sijaitsevia puolustuslaitteita on kartoitettu Museoviraston ja Senaattikiinteistön toimesta 1990-luvulla, mutta kartoitusten tuloksia ei ole Nummelan tietojen mukaan koskaan julkistettu.
“Viimeisin kartoitus koko Harparskog-linjasta (H-asema) on tehty puolustusvoimien toimesta vuonna 1955. Puolustusvoimien kartoituksen jälkeen linja on jätetty oman onnensa nojaan, vaikka puolustusvoimien henkilökunta vielä vuonna 1955 on optimistisesti kirjoittanut sanan ”entisöidään" useiden bunkkerien yhteyteen", Nummela kirjoittaa esityksessään.
“Kesällä 2005 mietimme isäni kanssa seuraavaa valokuvauskohdetta. Vaihtoehtoja oli kaksi: Tampereen seudulla olevat sisällissodan aikaiset taisteluhaudat tai ”muutama" bunkkeri Hankoniemellä", Nummela kirjoittaa.
“Kumpikaan meistä ei aavistanut, että tulisimme viettämään seuraavan vuoden jokaisen lauantaipäivän Hankoniemellä ja sen lähiympäristössä, kävellen lopulta koko Harpaskog-linjan lännestä itään, Vestervikin alueelta aina Bäggön seuduille saakka”, hän jatkaa.
“Käytännössä jokainen hetki vapaa-ajasta on kulunut tavalla tai toisella tämän esityksen parissa. Ilman alueen asukkaiden rohkaisevia kommentteja ei tämä esitys olisi varmasti koskaan valmistunut”, Nummela kehuu. Puolustusvoimat, Sota-arkisto ja Pohjan paikallishistoriallinen arkisto saavat häneltä myös kiitoksen avusta.