(Raasepori) Kaupunginvaltuustolle tarjottiin maanantaina mittava annos tietoa taloustilanteesta ja talouden näkymistä tuleville vuosille. Kokouksessa kuullun perusteella näkymät eivät ole kovin valoisat, vaan taloudessa on odotettavissa jopa kolmen vuoden kuoppa.

Paikallista elämää ei helpota se, että vuoden 2009 alussa yhdistyneet Tammisaari, Karjaa ja Pohja ovat tekemässä vuodelta 2008 vielä ainakin kolme miljoonaa euroa uutta alijäämää entisen velkakakun päälle.

Yhdistymissopimuksessa edellytettiin, että kuntien tulee hoitaa talouttaan huolellisesti ennen yhdistymistä. Jokaisen kunnan tavoitteena oli myös saavuttaa viimeisenä toimintavuotenaan positiivinen tulos, eikä kuntien talous saanut enää heiketä viime vuonna. Toisin kävi.

Uutta Raaseporia painaa tuoreimman ennusteen mukaan 23,5 miljoonan euron alijäämä jo ensimmäisenä elinvuotenaan. Pohja olisi tekemässä jonkin verran ylijäämää ja Karjaa muutaman sadan tuhannen euron alijäämän. Tammisaaressa ollaan menossa jopa 2-3 miljoonaa euroa miinukselle.

-Toivottavasti tilanne ei huonone enää tästä ennusteesta, Raaseporin kaupunginkamreeri Thomas Karlsson sanoi. Hän totesi myös verotulojen kasvuodotusten olevan varovaisia vuoden 2009 talousarviossa, 1,3 prosenttia viime vuoden toteutumaan verrattuna, ja budjetointi onnistui Karlssonin mukaan suhteellisen hyvin.

-Kunnallisverokertymälle työllisyys on ratkaiseva tekijä. Kunnallisveroa on budjetoitu 86,6 miljoonaa euroa ja ainakaan tässä vaiheessa tilanne ei ole hälyttävä, Karlsson sanoi. Yhteisöverokertymä voi jäädä 4,1 miljoonan euron tavoitteesta reilustikin, mutta sen osuus kaikista verotuloista on varsin pieni. Valtionosuudet näyttävät toteutuvan pitkälti talousarvion mukaisesti, ainoa epävarmuustekijä on koulujen oppilaskehitys.

Kamreeri Karlssonin mukaan käyttömenojen kasvu on Raaseporin suurin ongelma. Henkilöstömenot ovat toteutumassa talousarvion mukaan, sen sijaan erikoissairaanhoidon menot aiheuttavat runsaasti harmaita hiuksia.

Viime vuoden käyttöennuste on 30,1 miljoonaa, vuoden 2009 talousarviossa menoihin on varattu ”vain” 28,5 miljoonaa euroa. Tammisaari on ylittämässä viime vuoden sairaanhoitobudjettinsa jopa 1,5 miljoonalla eurolla.

-Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset nousivat Tammisaaressa vuosina 2007-2008 kaikkiaan 15 prosenttia, Karlsson havainnollisti.

-Uusi tilaaja-tuottaja -toimintamalli on koetuksella heti alusta lukien, Karlsson jatkoi ja totesi, että kustannusten saaminen alas jollakin tavalla on Raaseporille aivan ratkaisevaa.

Talouden viime kuukausien heikentymisen vuoksi kaupunginvaltuustolle annettiin tilanneraportti mm. kunnallistalouden kehityksestä, vuoden 2009 talousarvion ja myös tulevien vuosien taloussuunnitelman lähtökohtien muuttumisesta.

Katseet kohdistettiin samalla kevääseen ja huhtikuun loppuun, jolloin valtuutetuille pyritään tuomaan päivitettyä tietoa Raaseporin talouden kehittymisestä, sen mahdollisesti vaatimista muutoksista talousarvioon ja ehkä muistakin toimenpiteistä.

-Tämä on johdanto budjettikeskusteluun huhtikuussa. Silloin tehdään johtopäätökset ja yritämme saada siihen myös tulosennusteen. Nyt painopiste on vahvasti suurissa lautakunnissa, kaupunginjohtaja Mårten Johansson sanoi.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikael Enberg kertoi Raaseporin valtuutetuille kunnallistalouden näkymistä sekä hallituksen suunnitelmista. Enbergin mukaan kaikkien kuntien on tarkasteltava talousarvioitaan uudelleen.

-Kysymys kuuluu voitteko säästää vielä enemmän, sillä ei voida odottaa että valtio ratkaisee asian yksinään. Kuntaliitto on esittänyt valtionosuuksien korottamista, kuntien verotulopohjan vahvistamista ja investointeihin tilapäisesti valtion rahaa, Enberg luetteli.

Päätöksiä valtiovallan suhtautumisesta ehdotuksiin on odotettavissa maaliskuun lopussa. Jotta kunnat selviytyisivät alentuneista tuloista ja yhä kasvavista menoista, niiden tulisi nostaa kunnallisverojaan keskimäärin 2 prosenttia.

-Raaseporissa tulee olemaan tarpeeksi ongelmia. Lähtötilanne ei ollut paras mahdollinen ja sen lisäksi tuli vielä taantuma, Enberg sanoi.

Tilanteeseen voitaisiin vaikuttaa lykkäämällä investointeja ja säästämällä vielä kerran kuuluisalla ”juustohöylällä”. Enberg ennusti myös, että edessä voi olla vielä ikävä veropäätös vuodelle 2010.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja Pasi Holm puhui talouden yleisestä kehityksestä ja totesi, että työllisyyskehitys tulee olemaan Uudellamaalla parempaa kuin muualla Suomessa, vaikka miinusmerkkistä myös täällä.

Raaseporin valtuutetut totesivat tähän, että Raasepori ei millään lailla edusta Uudenmaan keskiarvoa, jota pääkaupunkiseutu vääristää, vaan tilanne on täällä paljon huonompi.

Kuntataloudessa kaikki riippuu Holmin mukaan työllisyydestä. Bruttokansantuotteen kasvu olisi ennusteen mukaan vasta kesällä 2011 viime vuoden kesän tasolla ja huonoin tilanne olisi kesällä 2010.

-Ongelma on, että talouskasvun hidastuminen pahentaa työttömyyttä, Holm sanoi. Illan esitykset herättivät valtuutetuissa runsaasti kysymyksiä ja ajatuksia. Talousnäkymiä käsiteltiin vakavissa tunnelmissa pari tuntia.