(Hanko) Hangossa järjestettiin tiistai-iltana kaupungintalon juhlasalissa infotilaisuus, joka koski mahdollisesti Hankoon suunniteltavaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Tietoa olivat jakamassa maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattsson, Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta, Arja Tiilikainen TE-keskuksesta sekä Vesa Kukkamaa Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiristä.

Kuulijoita oli salin täydeltä. Alhaalla istui virkamiesten ja poliittisten päättäjien lisäksi tavallisia, melko vaitonaisia hankolaisia, parvelle sen sijaan oli ryhmittynyt joukko nuoria, etupäässä miehiä, joiden kielteinen suhtautuminen asiaan ei tainnut jäädä kenellekään epäselväksi.

Sekä järjestäjien että useimpien kuulijoiden ajatuksena oli, että ensin kuunneltaisiin faktat ja sen jälkeen asiasta keskusteltaisiin.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Mielipiteitä, asiallisia ja asenteellisia kysymyksiä alkoi tulla heti alusta alkaen ja välillä oli melko vaikeaa kuulla, mitä eri puolilla puhuttiin välihuutojen ja suosionosoitusten takia.

Sisäasiainministeriön Veikko Pyykkönen pyrki kuitenkin alussa selvittämään käsitteitä:

-Maahanmuuttaja on yläkäsite, joka sisältää monia eri ryhmiä. Sellaisia ovat turvapaikanhakijat, joista tässä kokouksessa on kyse. Sellaisia ovat myös kiintiöpakolaiset, eri maista tulleet opiskelijat, avioliiton takia maahan muuttaneet ja suurin ryhmä: tänne töihin tulleet, joiden määrä nyt tietenkin laman myötä pienenee.

-Turvapaikanhakijat ilmoittavat poliisille hakevansa turvapaikkaa ja poliisi ottaa yhteyttä lähimpään vastaanottokeskukseen ja ilmoittaa sijoituksen tarpeesta.

Hän kertoi, että menettely perustuu YK:n pakolaissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja lakiin maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta.

-Minun tehtäväni on uusien vastaanottokeskusten perustaminen, sanoi Veikko Pyykkönen ja totesi, että kun Suomeen on yleensä pakolaisia tullut noin 3.000-4.000 vuodessa, vuonna 2007 heitä tuli vain noin 1.500 ja silloin lakkautettiin osa keskuksista. Sitten vuonna 2008 tuli yli 4.000 pakolaista ja tänä vuonna näyttää siltä, että heitä oletetaan tulevan noin 6.000 tai jopa enemmän.

-Suomessa on 15 vastaanottokeskusta. Suurin on Joutsenossa, johon voidaan majoittaa 450 henkeä. Vastaanottokeskukset toimivat erilaisissa tiloissa; vanhoissa sairaaloissa, motelleissa ja vastaavissa ja sen lisäksi pakolaisia majoitetaan tyhjiksi jääneisiin asuntoihin ja muihin tiloihin.

Puheenvuoroja käytettiin jatkuvasti, sekä pyydettyjä että otettuja. Yleisö halusi tietää mm. mitä hyötyä pakolaiskeskuksesta olisi Hangolle, kuinka kauan tulijat viipyisivät vastaanottokeskuksessa, sijoitettaisiinko heidät sen jälkeen Hankoon vai mitä tapahtuisi, jne.

Ulf ”Putte” Lindström halusi tietää uutena perusturvalautakunnan puheenjohtajana, miten vastaanottokeskuksen asujaimisto rasittaisi kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja. Monet olivat huolissaan turvallisuudesta, kun nytkin ”poliisi tekee pari kertaa viikossa sightseeing-kierroksen kaupungissa” ja moni myös ilmoitti mielipiteenään, ettei pakolaisten vastaanottokeskus sovi Hangon tärkeälle turistialueelle.

Kysyttiin myös paljonko pakolaiset tulevat maksamaan kunnalle ja veronmaksajille ja paljon muuta. Ja kysyttiin tietenkin, että miksi vastaanottokeskus pitäisi sijoittaa Hankoon, kun pääkaupunkiseudulle sijoitettuna sellainen ihmismäärä hukkuisi muiden joukkoon, mutta täällä se näkyisi.

TE-keskuksen Arja Tiilikainen pyrki vastaamaan. Hän sanoi, että se hyöty, jonka kunta saisi, olisi 12-15 työpaikkaa, jotka syntyisivät keskuksen pyörittämisestä ja sen lisäksi pakolaiset käyttävät kaupungin kaupoissa heille maksetut toimeentulotuet. Ne ovat hieman pienemmät kuin suomalaisille maksetut, koska pakolaiset majoitetaan ilmaiseksi. Naimaton aikuinen saa noin 375 euroa kuussa, avioituneet ja lapset hivenen vähemmän.

-Valtio maksaa pakolaisista aiheutuneet kulut ja maksut ovat tietenkin peräisin valtiolta, verovaroista. Mutta ne ovat peräisin verovaroista, riippumatta siitä, mihin pakolaiset sijoitetaan.

-TE-keskus hoitaa pakolaisten terveyspalvelut ostamalla ne yksityisiltä. Ne eivät siis rasita kunnallista terveydenhoitoa.

-Pakolaisen viipymisaikaa vastaanottokeskuksessa ei voida tarkkaan määritellä. Poliisi selvittää hänen oikeutensa turvapaikkaan ja riippuu monista seikoista kauanko se kestää.

-Myöskään ei voida tietää, mistä pakolaiset tulevat, mitä kansallisuuksia ja uskontoja he edustavat, ovatko yksinäisiä vai perheellisiä. Se on kuitenkin varmaa, ettei lapsia, joilla ei ole huoltajaa mukana, sijoiteta Hankoon.

-Meillä on sopimuksia Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa pakolaisten vastaanottamisesta. Mutta se ei riitä. Uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan ja koko maan osallistumista talkoisiin.

Sivistystoimen johtaja Terhi Mantere kysyi myös opetuksesta ja sai vastaukseksi, että lapset käyvät peruskoulun yleensä noin vuoden valmentavan opetuksen jälkeen tavallisissa kouluissa. Aikuisten koulutuksesta vastaa TE-keskus.

Vain Punaisen Ristin edustaja Vesa Kukkamaa otti esille peruskysymyksen siitä, miksi pakolaisia lähtee kotimaastaan etelän lämpimistä maista näihin pohjoisen kylmiin olosuhteisiin.

Myös parven nuoret miehet halusivat tietää, miksi pakolaisia ei hoideta lähempänä omaa maataan.

-98 prosenttia pakolaisista hoidetaan lähialueilla, kertoi Vesa Kukkamaa.

-Vain kaksi prosenttia tulee Eurooppaan ja siitäkin Suomeen vain pieni murto-osa.

Vesa Kukkamaa yritti selvittää, tuntevatko parvella olevat pakolaisten olosuhteita ja kysyi heidän mainittuaan Somalian, että oletko käynyt siellä, mutta sai vastakysymyksen, oletko itse. Ja vastattuaan olleensa, parvelta todettiin, että näyttäähän siellä selviävän hengissä.

Useat maan kansalaisista ei tietenkään selviä, mutta se keskustelu tyrehtyi siihen.

Mutta pistäähän se miettimään, miten eri lailla ihmiset näkevät asiat. Kun ajattelen turvapaikan hakijoita, näen lastensa kanssa kärsiviä äitejä, jotka ovat menettäneet kotinsa ja omaisensa. He toivovat lapsilleen hyvää tulevaisuutta, mutta näkevät siellä vain loputonta toivottomuutta ja kurjuutta.

Mitä parven nuoret miehet näkevät? Ehkä nuoria miehiä, jotka tulevat tänne ja vievät heidän naisensa? Ja työpaikkansa? Tulevaisuutensa?

Turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukseksi on ajateltu kahta rakennusta. Toinen on ”Maumau-talo”, entinen huoltopatteri Itäsatamassa, toinen entinen vanhainkoti Ljungbo Hanko Pohjoisessa.

Börje Mattsson kertoi, että Maumau-talo on melko hyvässä kunnossa ja vaatisi vain hieman kunnostusta, sen sijaan Ljungbo vaatisi laajemmat korjaukset. Kustannuksista vastaisi valtio.

Selvitettiin myös, että on mahdollista, joskaan ei todennäköistä, että vaikka kunta ei haluaisikaan, keskus voitaisiin perustaa joka tapauksessa, esim. Punaisen Ristin hoitamana.

Parvelta huomautettiin, että Maumau-talon omistaa nykyään helsinkiläinen, joten nekin vuokrarahat menisivät muualle.

Börje Mattsson kiitteli parven nuoria miehiä suorista mielipiteistä ja totesi, että usein on niin, että etukäteispelot eivät toteudu. Hän lisäsi kuitenkin, että varmasti tulee myös ongelmia ja miksi ei tulisi, tuleehan niitä oman väen keskuudessakin.

Todettiin myös, että selvä pullonkaula on turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja siihen pitäisi saada enemmän resursseja.

Börje Mattsson lopetti pitkäksi venähtäneen kiihkeän kokouksen ja sanoi, että nyt hankolaisilla on aikaa sulatella asiaa, miettiä sopiiko vastaanottokeskus tänne, voiko sen kanssa tulla toimeen vai ei. Sitten on päättäjien aika kuulla kansaa (eikä vain äänekkäimpiä) ja tehdä siitä omat johtopäätöksensä. -kn-