(Raasepori) Raaseporin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Thomas Blomqvistille (r) luovutettiin maanantaina 464 henkilön allekirjoittama mielenilmaus kaupungin suomenkielisten palvelujen puolesta.

Vetoomuksessa korostetaan suomenkielisten täysipainoista huomioimista kaikessa Raaseporin kunnallisessa toiminnassa. Nimet on kerätty kevään mittaan Fiskarissa ja Pinjaisissa sekä Pohjan kirkonkylässä. Allekirjoittajien joukossa on pohjalaisten lisäksi myös useita karjaalaisia ja tammisaarelaisia. Listalta löytyy myös useampia Raaseporin luottamushenkilöiden nimiä.

Mielenilmaisuksi otsikoidun vetoomuksen allekirjoittaneet suomenkieliset Raaseporin asukkaat - listalla on tosin myös ulkopaikkakuntalaisten nimiä - vaativat, että heidän tulee saada ruotsinkielisten kanssa samantasoista palvelua äidinkielellään.

”Päättäjät Raaseporissa, olette luvanneet että Raasepori on kaksikielinen kaupunki, pitäkää myös lupauksenne uusille asiakkaillenne eli Raaseporin kaupunki toimii kahdella kielellä ja näkee kummankin kieliryhmän yhtä tärkeänä. Ei niin, että säästetään suomenkielisistä palveluista kuten näyttää tällä hetkellä olevan ehdotuslistalla”, vetoomuksessa todetaan.

Tällä viitataan ilmeisesti mm. muutoksiin päivähoidossa, jossa aiemmin kaksikielisistä ryhmistä ollaan tekemässä yksistään ruotsinkielisiä.

Fiskarilainen pitkäaikainen kunnallispoliitikko Leena Ruusunen, joka ei ole itse allekirjoittanut vetoomusta, toimitti sen eteenpäin päättäjille.

-Raaseporissa on luvattu tasapuolisuutta, mutta näin ei välttämättä ole. Esimerkiksi lautakuntien kokoukset eivät mene enää kahdella kielellä. Luottamushenkilöiltä on tullut palautetta siitä, että kaikkea ei käännetä suomeksi ja suomenkieliset eivät aina ole välttämättä ymmärtäneet, mistä on ollut kyse. Kaikki eivät osaa ruotsia, Ruusunen sanoo.

Myös suurin osa erilaisista ohjeista ja vastaavista papereista toimitetaan hänen saamansa palautteen mukaan liian usein pelkästään ruotsiksi.

Ruususen mukaan toimiva kaksikielisyys ei ole sitä, että kaikki puhuvat omaa äidinkieltään vaan sitä, että kaikki ymmärtävät, mitä puhutaan.

-Blomqvist totesi vetoomuksen vastaanottaessaan, että asia on korjattava ja lautakuntien toiminnan on oltava kaksikielistä, Ruusunen kertoo ja toteaa, että kieliryhmien yhtäläisistä oikeuksista säädetään myös perustuslaissa.

Ruusunen ilmoittaa myös kannattavansa ehdottomasti kieliryhmien luonnollista kanssakäymistä erityisesti päivähoidossa, sillä se auttaa nuoria sukupolvia kasvamaan suvaitsevaisuuteen ja myös yhdistää lapsia sen sijaan, että heidät viedään erilleen aikuisten tekemillä päätöksillä.