(Raasepori) Karjaalainen Heikki Hyvönen on saanut sodan aikaiset muistonsa, tarinansa ja tapahtumat yksiin kansiin ruotsinkieliseen kirjaan nimeltä ”Pikku-Heikki och Mannereheim, barnsoldat i Finlands armé” eli suomeksi Pikku-Heikki ja Mannerheim, lapsisotilas Suomen armeijassa.

Hyvönen kertoo, että samoja kertomuksia ja kirjoituksia on julkaistu suomeksi lehdissä jo aiemmin, mutta on mahdollista että kirja julkaistaan jossain vaiheessa myös suomeksi.

Teoksen Mannerheimiin liittyvä otsikko liittyy Hyvösen kahteen kohtaamiseen marsalkan kanssa, ensimmäisen kerran lapsuusvuosina lastenkodissa ja toistamiseen sotakesänä 1942.

Hyvönen syntyi Joroisissa vuonna 1924, mutta varttui karjalaisessa Salmin pitäjässä. Kirjan synty liittyy Hyvösen sodan jälkeen tekemään lauluun omasta elämästään. Kuulijat halusivat tietää lisää ja siitä syntyi myöhemmin ajatus kirjoittaa muistot paperille.

Pääasiassa lyhyistä kertomuksista koostuva kirja kertoo noin viiden vuoden ajalta mm. siitä, kuinka Hyvönen lähetettiin 13-vuotiaana maailmalle ja ryhtyi lehmipojaksi isolla maatilalla. 15-vuotiaana hän karkasi evakkomatkalta sotilaaksi ja sai komennuksen huoltokomppaniaan kun talvisota syttyi.

”Heikki Hyvösellä oli vahva isänmaallisuuden tunne ja hän oli aina valmis tappelemaan venäläisiä vastaan rakkaan Karjalansa puolesta”, 250-sivuisen kirjan takakannessa todetaan. Kirjassa on kertomuksia myös monista dramaattisista tapahtumista. Kirjan toimittanut Karl Sahlgren toteaa, että isänmaallisuus tuleekin kirjassa vahvasti esiin.

Armeija oli pikku-Heikin koti aina sodan päättymiseen saakka.

-On aika erikoista, että armeija oli hänen ainoa turvallinen kotinsa, kirjan kustantaneen Sahlgrens förlag Ab:n toimitusjohtaja Brita Högnäs-Sahlgren sanoo ja pitää Heikin tyyliä kiehtovana.

Hyvösen ja Sahlgrenien tiet kohtasivat noin kaksi vuotta sitten Hyvösen soitettua kustantamoon. Karjaalla järjestettiin tapaaminen, jossa kustantajien mielenkiinto kirjan julkistamiseen heräsi heti. Materiaalia oli kertynyt vuosien varrella todella paljon.

Ensimmäisestä 700 kirjan painoksesta myytiin jo kahtena ensimmäisenä päivänä lähes 300 kappaletta. Karl Sahlgren sanoo, että siitä otetaan tarvittaessa uusi painos. Hän lyhensi ja muokkasi Hyvösen kirjoituksia kirjaa varten ja käänsi ne ruotsiksi, sillä markkinoilla on niin runsaasti suomenkielistä sotaan liittyvää kirjallisuutta, ettei pieni kustantamo halunnut lähteä kilpailemaan suurten kanssa.