(Raasepori) Luomuviljelijä Jukka Ahonalalla kypsyi ajan myötä ja 30 vuoden viljelyuran jälkeen halu laajentaa toimintaa ja ajatus maatalouden elinkelpoisuuden kehittämisestä mm. tulonmuodostuksen uusilla ratkaisuilla.

Vastaukseksi muotoutui suunnitelma Svarfvarsin ekokylästä Karjaalla sijaitsevalla tilalla, jossa uudistuksen toteutussuunnitelmat ovat jo pitkällä. Ahonala toivoo, että alueen osayleiskaava vahvistettaisiin vielä tänä vuonna, jolloin alueelle kaavaillut vajaat 20 tonttia saataisiin myyntiin ja rakentaminen käyntiin ensi vuonna.

Osayleiskaavaehdotuksen laatineen arkkitehti Kati Juolan mukaan Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunnan kaavalausunto edellyttää enää vain muutamia täsmennyksiä.

Suunnittelualueen koko Svarfvarsin tilan alueella on vajaat 83 hehtaaria. Osayleiskaavalla pyritään luomaan edellytykset Svarfvarsin tilan ja ekologisen rakentamisen alueen kehittämiselle.

Ekokyläsuunnitelmat sisältävät myös mahdollisimman omavaraista energiantuotantoa biomassoilla sekä tuuli- ja aurinkovoimalla, juureskuorimon, hyvän elämän ruokakaupan ja erilaisia muita yrittäjätoimintamahdollisuuksia sekä hyvän elämän ruokakaupan. Investointilaskelmat ovat noin miljoona euroa.

-Ekokylä voisi tuoda varovaisesti arvioiden kymmenkunta uutta työpaikkaa, ehkä enemmänkin. Kaikki riippuu siitä, millaista yrittäjyyttä tänne saadaan, Ahonala sanoo.

Biokaasulaitoksen kustannusarvio on 300-500 tuhatta euroa. Se aiotaan rahoittaa lainalla ja mahdollisesti myös maatalouden investointituella. Biomassoilla saataisiin lämpöä ja sähköä ekokylän tarpeisiin. Kaasua voitaisiin jalostaa myös biometaaniksi autoilun tarpeisiin.

-Se olisi liiketoimintaa heti, jos markkinoilla vain olisi tällaista autokantaa. Lisäksi vieressä sijaitsevasta rehevöityneestä järvestä voitaisiin ottaa biomassaa ja roskakalaa biokaasulaitokseen, sanoo uusiutuvaan energiaan erikoistunut Arjo Heinsola Jyväskylän yliopistosta.

Ideana on, että biokaasureaktorista jäävät ravinteet käytettäisiin edelleen peltojen lannoitukseen synteettisten aineiden sijasta.

Kaavailtu biokaasulaitos tulisi helpottamaan lannan ja jätteiden käsittelyä myös kaava-alueen ulkopuolella.

Lisää kassavirtaa ekokylän infrastruktuuriin mm. lämpöverkkoineen, keskusrakennuksineen ja kahviloineen on määrä saada tonttimyynnistä. Tilan päärakennus aiotaan kunnostaa palvelemaan hoiva- ja hyvinvointiyritystoimintaa.

-Ajatus ekokylästä tuntuu paranevan jatkuvasti, hankkeen liiketoimintasuunnittelun konsultti Hannu Talvio sanoo. Suunnitelmissa on myös kehitysyhtiön perustaminen.

Keskeisiä ajatuksia ovat energiatehokkaitten ja laadukkaitten talojen rakentaminen perinteisillä hyvillä rakennustavoilla, mutta myös uusinta osaamista ja teknologiaa hyödyntämällä. Tuulivoiman tuotantoon on kaavailtu neljä sylinteriturbiinia, jotka nousisivat enintään viisi metriä puiden yläpuolelle.

Alueella tarvittavan energian tuottaminen, ympäristöstä huolehtiminen ja jätehuolto, ruokatuotanto ja uusien työpaikkojen luominen ovat hankkeen keskeisiä elementtejä. Ekologisen rakentamisen ja asumisen alue on herättänyt jo alkuvaiheessa varsin laajaa kiinnostusta.